Vääräjärven suon ennallistamisen suunnittelu, työmaaohjaus ja koulutus – EHTO/TEOS-hankkeet
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on luoda ennallistamissuunnitelma Tikkakosken Vääräjärven läheiselle suoalueelle. Lisäksi hankkeeseen sisältyy koulutuspalveluja, sidosryhmätilaisuuksia, urakoinnin kilpailutus sekä työmaaohjaus.
Tulokset
Suunnitteluvaihe
Kohteesta oli rajallinen määrä ennakkotietoa suunnittelun alkuvaiheessa. Suunnittelualueella vaikutti olevan puustoltaan kitukasvuinen karuhko avosuo sekä rehevämpi runsaspuustoinen korpi. Maastokäynnin myötä havaitsimme nopeasti, että alueella on runsaasti pohjavesivaikutusta sekä suunnittelualueella että sen yläpuolisella valuma-alueella.
Alueella sijaitseva korpi on säilynyt lähes luonnontilaisena aikoinaan kaivettuja ojia lukuun ottamatta. Korvesta löytyi tihkupinta ja ja ojituksesta kärsinyt luontainen uoma, johon purki myös pohjavettä. Ojituksen myötä yläpuolisen valuma-alueen vedet oli ohitettu korvesta ja luontainen uoma oli kuivunut.
Alueelle suunniteltiin ennallistamistoimet siten, että virtaus saadaan ohjattua takaisin korpeen ja luontaiseen uomaansa. Avosuoalueelta poistettiin hieman puuta ja ojat täytettiin sekä pintavallitettiin useista kohdista. Korpeen suunniteltiin muutamat padot varmistamaan, että vesi pysyy luontaisessa uomassaan.
Suunnittelualue ja sijainti. 
Luontaisia virtausreittejä kuvaava virtausmalli sekä siitä laskettu valuma-alue. 
Ilmakuva vuodelta 2023. 
Ilmakuva vuodelta 1954. 
Ilmakuvien muutosindeksi. Soilla vihreä väri kuvastaa tyypillisesti puuston runsastumista ja oranssi väri avosuon kuivumista. 
Suunnitellut toimet. 
Pintavesisimulaatio kerran 20 vuodessa tapahtuvan rankkasateen jälkeen. 
Kuivavaramallinnus tärkeimpien virtausreittien pohjalta.
Työmaavaihe
Toimenpiteet toteutettiin kaivinkonetöinä lähes suunnitelman mukaisesti. Loppupään patoja ei päästy koneella tekemään liian pehmeän pohjan vuoksi. Kävellen ja silmämääräisesti alue ei vaikuttanut liian pehmeältä, mutta koneen liikkeiden myötä se kävi hyvinkin selväksi. Syy pehmeydelle selvisi, kun saimme käsin upotettua kaksimetrisen pöllin pystyyn ojan pohjalle. Kantavaa pohjaa ei siis oikein ollut. Tällaisella alueella kaivaminen olisi ylipäätään voinut osoittautua vaikeaksi ja riskinä olisi ollut veden karkaaminen pohjia pitkin joka tapauksessa.
Jotta vesi saatiin ohjattua korpeen, täytyi korven ohittaneeseen ojaan tehdä järeä ja varmuudella pitävä pato kohtalaisen suuren vesimäärän vuoksi. Veden ohjaamisessa käytettiin hyödyksi vanhaa pohjaltaan umpeen kasvanutta ojaa muutaman kymmenen metrin matkalta. Näin vältyttiin uuden ojan kaivamiselta.
Korven alueella kävi toteutusvaiheessa ilmi, että vesi palasi jo vähäisemmillä padoilla luontaiseen reittiinsä eikä alueella olevalla ojalla ollut siihen vaikutusta. Sen myötä teimme päätöksen, että varjelemme korven järeitä kuusia ja runsasta lahopuustoa emmekä menneet sinne koneella ryskäämään. Jätimme siis kaksi vähämerkityksistä patoa rakentamatta. Osa vesistä tosin purki kadonneen turvekerroksen välistä edelleen ojaan hetkellisesti, mutta siitä ne päätyvät muutaman metrin jälkeen takaisin luontaiseen uomaansa. Tätä olisi ollut vaikea estää muuten kuin järeästi täyttämällä koko ojan, mikä taas olisi vaarantanut luontaisen uoman kuntoa.
Avosuoalueella työt sujuivat suunnitellusti. Läheiseltä luontopolulta katsoen jäljet näyttivät siistiltä eikä harjaantumaton silmä äkkiseltään edes huomaisi, että suolla on käynyt kaivinkone. Työmaasta toki kerrottiin kyltillä ja koneista varoittavin merkein töiden ollessa käynnissä.
Teimme myös pienialaisesti uoman luonnonmukaistamista osana ennallistamistyötä sekä konetyönä että käsityönä. Konetyönä palautettiin pääasiassa kiviä kaivettuun ojaan ja pyrittiin levittämään virtaamaa. Lopputuloksena uomaan saatiin runsaasti vaihtelevuutta ja monia pieniä virtausreittejä yhden suoraviivaisen sijasta. Käsityönä uomiin lisättiin pääasiassa puumateriaalia vähäisissä määrin. Lisäksi käsityönä tehtiin pieni väliaikainen pato alaosaan ohjaamaan osa vesistä luontaiseen reittiinsä.
Töiden myötä alue alkaa elpyä lähemmäksi luontaista tilaansa. Täydentäviä toimia on yhä mahdollista tehdä käsityönä etenkin alueen alaosaan, jossa ei koneella voitu operoida.
Toteutuneet toimenpiteet.
Pato 14 rakennettiin järeänä vallina, jotta vesi varmuudella palaa luontaiseen reittiinsä pysyvästi.
Vesi on kuvassa hiljalleen ohjautumassa umpeutuneeseen ojaan, jonka avulla se ohjattiin takaisin korpeen.
Syöpynyt korven ohittanut oja kuivui padon 14 jälkeen. Myöhemmin tämä oja täytettiin kokonaan.
Kaivinkone täyttämässä avosuon ojia.
Korvessa vedenpinta oli alhaalla ennen toimenpiteitä.
Toimenpiteiden jälkeen vedenpinta ja -virtaus palasi lähelle luontaista korvessa.
Alueelle saapuvaa uomaa luonnonmukaistettiin palauttamalla siihen kiviä ja lahopuuta.
Luontopolulta katsoen ei juurikaan erota kaivinkoneen jälkiä.
Aikataulu
Suunnittelutyö aloitettiin alkuvuodesta 2026 ja se valmistui kesällä 2026. Puustoa poistettiin talvella 2026. Kaivinkonetyöt toteutettiin 5.-7.10.2026.
Materiaalit ja tapahtumat
- Sidosryhmätilaisuus maastossa 16.9.2026
Yhteistyökumppanit
Suunnittelutyön, urakoinnin kilpailutuksen ja työmaaohjauksen on tilannut Työtehoseura osana EHTO-hanketta yhdessä hankekumppaneidensa Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Hanke on saanut rahoitusta EU:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Keski-Suomen elinvoimakeskukselta ja Suomen Metsäsäätiöltä. Ennallistamiskohde sijaitsee Jyväskylän seurakunnan mailla. Kaivinkonetyöt suoritti Koneurakointi Saukko Ay.
Ennallistajat Group on järjestänyt kohteella ennallistamisen maastokoulutuksia ja sidosryhmätapaamisia JAMK:n ja TTS:n tilaamana osana TEOS-hanketta, joka on saanut rahoitusta EU:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Keski-Suomen elinvoimakeskukselta.
