Turvetuotantoalueen ennallistaminen Sievin Puronnevalla
Puronnevan entinen turvetuotantoalue ennallistetaan uudelleen elpyväksi suoksi. Alueelle luodaan kosteikkorakenteet ja vedenpinnan nosto mahdollistaa soistumisen luonnollisen käynnistymisen. Keskeinen osa hanketta on laajamittainen rahkasammalen siirto, jossa sammalpaakut levitettiin innovatiivisella, kasvit mahdollisimman ehjinä säilyttävällä menetelmällä yli 24 hehtaarin alueelle. Jo ensimmäinen kasvukausi osoitti, että rahkasammal ja muu suokasvillisuus ovat lähteneet menestyksekkäästi leviämään – luoden perustan uuden suon muodostumiselle.
Lähtötilanne ja alueen tausta
Puronnevan turvetuotantoalue (65 ha) sijaitsee Sievin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla, ja alueella on harjoitettu turvetuotantoa vuodesta 2009 vuoteen 2023 saakka. Tuotannon päätyttyä jälkikäyttömuodoksi valittiin soistaminen ja vettäminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja luontoarvojen kohentamiseksi. Ennallistamisen taustalla oli tarve eheyttää voimakkaasti ojitettu ja kuivattu tuotantoalue. Alueella oli myös vanha metsäojitettu suo, joka sisällytettiin ennallistettavaan alueeseen.
Hankkeen tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on palauttaa Puronnevan alueen vesitalous, käynnistää soistuminen ja vahvistaa luontoarvoja alueella. Keskeisiä tavoitteita ovat:
- Vesitalouden palauttaminen: vedenpinnan nosto pengerrysten, patolaitteiden ja ojakatkojen avulla koko kosteikkoalueelle
- Hiilivarastojen vahvistaminen: rahkasammalen ja suokasvillisuuden palauttaminen kiihdyttää uuden turpeen muodostumista ja vähentää hiilen vapautumista
- Luonnon monimuotoisuuden lisääminen: kosteikot tarjoavat elinympäristöjä linnustolle, sammalille, hyönteisille ja suokasvillisuudelle; ensimmäiset lajit hyötyivät alueesta jo heti vedenpinnan noston jälkeen
- Vesistökuormituksen vähentäminen: kosteikko pidättää ravinteita ja kiintoainesta, jotka muuten päätyisivät alapuolisiin vesistöihin, ja toimii siten vesiensuojelurakenteena
Toteutus
- Kosteikot: viidelle kosteikkoalueelle rakennettiin pengerrykset ja puolimunkki‑patolaitteet vedenkorkeuden säätämistä varten
- Veden ohjauksen uudelleenjärjestely: ulkopuoliset ja eristysojien vedet palautettiin tukemaan kosteikkojen ja soistettavien alueiden hydrologiaa
- Rahkasammalen siirto: 24,5 ha alueelle levitettiin rahkasammalta kone- ja käsinlevityksen yhdistelmällä; käytössä oli menetelmä, joka säilyttää sammalpaakut mahdollisimman ehjinä kasvua tukevan mikroilmaston ja kosteusolosuhteiden turvaamiseksi
- Niitty- ja vesikasvillisuuden kylvöt: penkereille ja kosteikkojen reunoille kylvettiin laaja valikoima kotimaisia niitty- ja vesikasvilajeja tukemaan eroosionsuojausta ja alueen kasvittumista
- Metsäojitetun alueen ennallistaminen: sarkaojiin tehtiin 11 patoa, jotka nostivat vedenpintaa metsäojitetulla suolla ja tukivat samalla rahkasammalen siirtomateriaalin keruualueen elpymistä
Tulokset
- Vesitalous: vedenpintaa onnistuttiin nostamaan kaikilla kosteikkoalueilla, ja rakenteet toimivat pääosin suunnitellusti
- Linnusto: alueelle ilmaantui nopeasti hanhia, joutsenia, kahlaajia ja lokkikolonia heti vesipinnan noston jälkeen, osoittaen kosteikon ekologisen vetovoiman
- Niitty- ja vesikasvit: suuri osa kylvetyistä lajeista lähti kasvuun ensimmäisen vuoden aikana, ja kylvetty kasvillisuus lisäsi lajimäärää jopa kolminkertaiseksi luontaiseen verrattuna
- Rahkasammal: elävää rahkasammalta havaittiin keskimäärin 6,2 % peittävyydellä ensimmäisen kasvukauden jälkeen, mikä on hyvä tulos maltillisella siirtomäärällä; uusi kasvu levisi paakkujen ympärille seitsenkertaiselle alalle ja jatkaa leviämistään tulevina vuosina
Yhteistyökumppanit ja rahoitus
Hankkeen vastuullinen toteuttaja ja alueen omistaja on Kokkolan Energia Oy. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama JTF‑rahastosta.
Suunnittelusta ja työmaaohjauksesta vastasivat yhteistyössä K&K Ympäristökunnostukset Oy ja Ennallistajat Group Oy.
Materiaalit ja aineistot
Kokkolan Energian hankesivut
